Yhdistyksen 30-vuotisjuhlat
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen juhlapuhe
Hyvä juhlayleisö,
Ensinnäkin paljon onnea omasta ja Joensuun kaupungin puolesta 30-vuotissyntymäpäiviään viettävälle Pohjois-Karjalan Selkäyhdistykselle.
Luin yhdistyksenne sivuilta, että tavoitteenanne on tukea, auttaa ja neuvoa selkäongelmaisia henkilöitä sekä toimia selkäongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja kuntouttamiseksi. Tavoitteen toteuttamiseksi annatte muun muassa tietoa ajankohtaisista selkään liittyvistä asioista selkäongelmaisille, heidän omaisilleen, terveydenhuollon asiantuntijoille, päättäjille sekä kaikille selän hyvinvoinnista kiinnostuneille.
Kannustatte selän itsehoitoon ja muistutatte Selkäliiton vuosien 2021–2023 strategian mukaisesti siitä, että ”Liikkuva selkä kantaa kauas”. Teillä on monipuolista toimintaa kuten muun muassa ohjattuja vesijumppia, kuntosaliryhmiä, jooga- ja pilatesryhmiä, selkäryhmiä, OMT-ryhmiä ja tanssillista liikuntaa.
Lisäksi järjestätte satunnaisemmin muitakin selkäystävällisiä ryhmiä, liikuntalajikokeiluja, ohjausta ja neuvontaa, virkistystoimintaa, asiantuntijaluentoja, vertaistukitoimintaa, tiedotus- ja tapahtumatoimintaa osittain oman yhdistykseen toimesta ja osittain yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Toiminnassanne huomioitte selkäongelmien kuntouttavan toiminnan lisäksi selkäongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävän toiminnan.
Hyvät ystävät!
Kaikki tämä kuulostaa todella vaikuttavalta. Teette erittäin tärkeää työtä selkäterveyden, mutta myös laajemminkin terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kentällä. On myös muistettava, että yhdessä toimiminen lisää myös sosiaalista hyvinvointia.
Arvostan koko Selkäliiton ja myös alueyhdistysten toiminnassa sitä, että korostatte luotettavan selkätiedon välittämistä ja tuotatte selkäterveyttä edistäviä materiaaleja helposti ymmärrettävässä ja visuaalisessa muodossa. Tavoitteenanne on kannustaa ihmisiä selän hyvinvointia edistäviin elämäntapavalintoihin. Erityisesti tuotte esille liikkeen, liikkumisen ja liikunnan merkitystä selän toimintakyvyn parantamisessa ja ylläpitämisessä.
Hyvät kuulijat,
Olen itse eduskunnassa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän puheenjohtaja ja tässä roolissa korostan erityisesti hyvinvointitaloutta ja siihen liittyen hyvinvointi-investointeja sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Hyvinvointitalous ei ole tullut korvaamaan perinteistä talousajattelua, vaan tuomaan siihen täydentäviä näkökulmia. Hyvinvointitaloudella tarkoitetaan yhteiskunnallisten panosten käyttöä siten, että tulevaisuudessa tuotetaan lisää hyvinvointia sekä terveyttä ja vahvistetaan hyvinvoinnin edellytyksiä. Hyvinvointitaloudessa kaikki pidetään mukana ja kaikkien hyvinvointiin panostetaan heidän yksilölliset tarpeensa riittävästi huomioiden.
Hyvinvointi-investoinnit ovat osa hyvinvointitaloutta. Hyvinvointi-investoinnissa investointi on panosten käyttöä tänään siten, että hyödyt näkyvät tulevaisuudessa. Esimerkiksi panostamalla sairauksien ennaltaehkäisyyn, voidaan vähentää sosiaali- ja terveysmenoja tulevaisuudessa. Investointi voi toki edistää hyvinvointia myös välittömästi, vaikka sen taloudellinen hyöty ei heti näy. Jos selkäoireilu vähenee, se varmasti lisää henkilökohtaista hyvinvointia ja elämänlaatua sekä esimerkiksi työssä jaksamista. Yhteenvetona voidaan todeta, että investoimalla terveyteen, voidaan vähentää yhteiskunnan menoja.
Jatkossa on syytä kehittää parempia menetelmiä vaihtoehtoiskustannusten laskemiseen ja kustannus-vaikuttavuusanalyysien tekemiseen. Meidän täytyy löytää mittareita, joiden avulla saadaan laskettua toimimattomuuden hintaa eli mitä maksaa yhteiskunnalle, jos hyvinvointi-investointeja ei tehdä.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä hyvinvointialueille, niin kunnan vastuu ennaltaehkäisevistä toimista ei poistu. Tehtävä on vaativa ja siksi kuntien kannattaa tehdä tätä työtä yhdessä järjestöjen, yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Hyvät juhlavieraat,
Pari vuotta sitten ilmestyneessä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastuvuusindeksissä tuli esille se, että kuntien väliset erot sairastavuudessa ovat kärjistyneet. Terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla sekä Länsi- ja Etelä-Suomen rannikkokunnissa. Sairastavuus on taas suurinta monissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa sekä vyöhykkeellä, joka suuntautuu Raahen seudulta kaakkoon kohti Tohmajärveä ja Ilomantsia.
Maakunnittain vertailtuna väestö on terveintä Ahvenenmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Itä- ja Pohjois-Suomessa on erityisen paljon sepelvaltimotautia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä mielenterveydenhäiriöitä.
Verratessa yli 50 000 asukkaan kaupunkeja, terveimmät asukkaat löytyvät Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Suurinta sairastavuus on Kuopiossa, Oulussa, Joensuussa ja Kotkassa. Sairastavuuden taustalla ovat elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja myös sosiaali- ja terveystoimen toimivuuteen tai toimimattomuuteen liittyvät syyt.
Hyvä juhlayleisö,
Tärkeä kysymys kuuluu mitä asialle voidaan tehdä? Toki jokaisella kuntalaisella on oma vastuu omista elämäntavoista ja siten myös terveydestä ja hyvinvoinnista. Kunnan tehtävänä on kuitenkin luoda puitteet otolliseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle ja huolehtia tiedon jakamisesta.
Kunnan tehtävänä on mahdollistaa asioiden toteutuminen ja omilla päätöksillään huolehtia, että esimerkiksi kunnan palvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Jokainen päätös, niin kaavoituksessa, kulttuuritoimessa, rakentamisessa ja korjaamisessa, liikuntatoimessa sekä sivistys- ja koulutoimessa on myös terveys- ja hyvinvointipäätös ja siksi kunnissa pitäisi oppia tekemään terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia. Myös päätösten jälkiarviointia tulisi opetella eli arvioida jälkikäteen sitä, miten päätös edisti kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Virheistäkin tulee voida oppia ja toisaalta hyviä käytäntöjä vahvistaa.
Arvoisa juhlayleisö,
Tärkein viestini on: Meidän on panostettava yhdessä tekemiseen.
Ensi vuoden alussa käynnistyviä hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa toteutuu.
Yhdessä tekemisellä saadaan karsittua päällekkäisiä toimintoja, mutta mikä vielä tärkeämpää – voidaan estää ihmisten ja perheiden jääminen kokonaan ohjauksen, avun ja tuen ulkopuolelle. Selkeät sopimukset eri toimijoiden roolista tehostavat niukkojen resurssien tehokasta käyttöä.
Toivottavasti hyvinvointialueilla ja kunnissa on rohkeutta tehdä näitä uudistuksia. Alussa panostaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen saattaa lisää kustannuksia, sillä kaikki hoidon parissa olevat ihmiset on myös hoidettava ja samalla rakennettava uudenlaista toimintatapaa. Hyöty näkyykin vasta viiveellä. Budjettivuosi kerrallaan eläminen on kuitenkin pahimpia esteitä suunnan muuttamisessa, sillä liian lyhyt aikajänne estää katsomasta tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen tulevaisuusinvestointien näkökulmasta.
Hyvät kuulijat,
Kuten me kaikki täällä tiedämme järjestöissä ja yhdistyksissä on valtava voimavara. Suomessa on lähes 11 000 sote-yhdistystä ja 200 valtakunnallista järjestöä. Sote-järjestöissä on 1,3 miljoonaan jäsentä, 500 000 vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilista. Sote-järjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanoksen on arvioitu vastaavan jopa 21 000 henkilötyövuotta.
Tätä osaamista, asiantuntemusta ja tukea kannattaa hyödyntää alueilla, eikä sitä ole varaa menettää. Esimerkiksi sote-uudistuksen tavoitteet eivät voi toteutua ilman järjestöjä. Ilman järjestöjä moni ihminen jäisi vaille tarvitsemaansa apua.
Hyvä juhlayleisö,
Ihan lopuksi muutama ajatus siitä, miten järjestöjen toimintaedellytykset varmistetaan.
Ensinnäkin on tärkeää, että hyvinvointialuestrategiassa linjataan, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ennaltaehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaan ja palvelukokonaisuuksia. Palveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja ihmisiä kuullen.
Järjestöillä on merkittävä rooli asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen matalan kynnyksen tuki, ehkäisevä toiminta ja neuvonta jalkautetaan ja yhdistetään osaksi palvelupolkuja, kuten esimerkiksi osaksi sote-keskusten tarjoamia palveluja.
Hyvinvointialuestrategiassa on määriteltävä myös asukkaiden esteettömät ja saavutettavat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat sekä asukasfoorumit. Tässä työssä on keskeistä hyödyntää kansalaisyhteiskunnan osaamista. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua ja tulla kuulluksi.
Järjestöjen monipuolista osaamista kannattaa hyödyntää päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä, sillä niillä on usein sellaista erityisosaamista, mitä muilla ei ole. Järjestöt tuottavat myös erikoistuneita palveluita sellaisille väestöryhmille, joille ei ole muuta palvelua tarjolla.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle nimettiin aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa viime maanantain uusien lautakuntien edustajat. Yksi tarkeimmistä lautakunnista tulee olemaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen lautakunta. Sen tehtävänä on varmistaa, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen kuntoutus vahvistuvat Pohjois-Karjalassa.
Kuntoutuskin on ennaltaehkäisevää toimintaa. Tämän lautakunnan keskeisiä tehtäviä on myös varmistaa, että hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhdessä tekeminen onnistuu terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyössä entistäkin paremmin. Tämän mahdollistamiseksi sekä hyvinvointialueella että kunnissa on oltava nimetyt henkilöt, joiden vastuulla tämän yhteistyön koordinointi on.
Hyvät ystävät!
Selkäyhdistys tekee todella arvokasta työtä ja kiitän Teitä lämpimästi ja toivotan vielä kerran hyvää juhlapäivää ja menestystä tuleville vuosille.
Teette arvokasta työtä ja teitä tarvitaan jatkossakin!
